TVT-strategia

Ruukinkankaan koulu
Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma

Tässä on keskitytty lähinnä yläluokkiemme (7 – 9) yleisopetuksen osuuteen, laiteympäristöä lukuun ottamatta. Perusopetuksen E – 6 vuosiluokkien ja eritysopetuksen TVT-suunnitelma löytyy osoitteesta:

http://www.s-salmiperusopetus.fi/kirkonkyla/html/koulumme/tvtalaluokat.php

A. Nykytilanne

1. Tilat

Ruukinkankaan koulu toimii entisen Ämmänsaaren yläasteen kiinteistössä. Vuonna 1999 kiinteistöön siirtyi myös Ämmänsaaren ala-aste, jolloin luokat E – 9 käsittävän koulun nimeksi tuli Ämmänsaaren koulu. Syksystä 2001 alkaen nimi muuttui Ruukinkankaan kouluksi. Koulukiinteistö on pääasiassa yksikerroksinen opetustilojen sijaitessa peräkkäin pitkien käytävien varrella. Rakenne aiheuttaa osaltaan koulun toimintaan tietynlaista hajanaisuutta ja on ollut vaikeuttamassa myös esimerkiksi tietoliikenneyhteyksien rakentamista ja opetustilojen saneerausta nykyvaatimusten tasoisiksi.

2. Laitteisto

Historiaa

Ensimmäiset tietokoneet koululle hankittiin vuoden 1986 lopulla, jolloin kunnan molemmille yläasteen kouluille perustettiin CP/M-tasoiset ATK-luokat opetusverkkoineen (1 + 8 konetta). Seuraavana syksynä alkoi opetus valinnaisainepohjalta. Oppilaille tarjottiin vaihtoehtoina 2 tunnin ATK–kurssi tai 1 + 1 tunnin kurssi konekirjoituksen kera. Laitteisto – tai ainakin käyttöjärjestelmä - oli jo hankittaessa vanhentunut, sillä MS-DOS – järjestelmä oli jo tullut vallitsevaksi. Tähän ja samalla uuteen Windows-ympäristöön päästiin hieman tuurillakin, kun koulun ATK-luokassa aloitti syksyllä 1990 toimintansa kunnan tietotupa. Se toi tullessaan uudet 386-tasoiset koneet, joista osan hankki koulu - tosin erilaiset kuin tietotuvan koneet. Ohjelmaympäristönä oli Windows 3.11 ja luokkaan asennettiin tulostusverkko. Maailmalle oltiin yhteydessä puhelinmodeemin kautta.

Tietotupaprojekti loppui syksyllä 1992, ja samalla sen tuomat laitteet vietiin muualle. Koulun oli hankittava itse koneet (ja ohjelmistot) poistuneiden tilalle. Hankinnat tehtiin aseittain, jonka johdosta konekannasta tuli kirjava 486-laitteisto. Tämä taas aiheutti ylläpidossa lisätöitä.

Edelliset olivatkin sitten viimeiset varsinaiseen oppilaskäyttöön uutena hankitut koneet vuoteen 2003 saakka, sillä pentium-tasolle varsinaisessa tietotekniikan opetuksessa päästiin, kun koululle saatiin syksyllä 1998 kunnan virastokäytöstä poistetut 90 – 166 MHz:n ICL:t (10 kpl, ilman CD-ROM – asemia!!). Käyttöjärjestelmäksi tuli Windows 98. Opettajan koneessa oli luokan ainoa CD-ROM –asema ja äänikortti sekä juuri hankittu RW-CD-ROM-asema. Kesällä 1996 koululle oli rakennettu parikaapelein paikallisverkko, joka kytkettiin lukion Novell-palveluihin ja samalla saatiin koko koululle kiinteät Internet-yhteydet. (Vuodenvaihteessa 1997 –1998 koulun tiloihin rakennettiin kansalaisopiston ATK-luokka pentium 200 – tasoisena, mutta mahdollisuudet sen käyttö jäivät koulumme opetuksessa hyvin vähäisiksi. Tiloista tuli sittemmin tietokoneluokka luokille E– 6 konekantanaan 11 kpl edellä kuvatun tasoisia "virasto-pentiumeja".)

Lisää saman tason entisiä hallintopuolen koneita saatiin syksyllä 2001 teknisten tilojen saneerauksen yhteydessä rakennettuun Teknologia-luokkaan (10 kpl). Lisäksi sinne asennettiin yksi 433 MHz:n kone toimimaan samalla englannin kielen opetusohjelmien palvelimena.

Konekirjoitusluokkamme kalustettiin syksyksi 1999 eri puolilta saadulla kirjavalla valikoimalla 486-mikroja (yhteensä 19 kpl). Käyttöjärjestelmänä oli Windows 3.11 ja tulostus toimi ohutethernet-kaapeloidulla luokan sisäisellä vertaisverkolla kevääseen 2002 saakka. Kesän 2002 saneerauksen yhteydessä verkko muutettiin parikaapeloiduksi ja samalla saatiin sinnekin yhteys koulumme ja lukion Novell-verkkoon. Konekanta pysyi kuitenkin samana.

Nykytila

Kuluneen kesän ja syksyn 2009 aikana, koulun yläluokkien opetustilojen saneerauksen yhteydessä, kunta teki myös huomattavan rahallisen panostuksen opetukseen käytettävän teknologian saattamiseksi vastaamaan nykyajan vaatimuksia.

Kouluun rakennettiin langaton verkkoympäristö, jossa toimii opetus- ja hallintoverkko. Kaikkiin tarvittaviin opetustiloihin hankittiin täydelliset integroidut interaktiiviset opetusvälineet, jotka varustettiin kannettavilla langattomilla tietokoneilla.

Opetuskäyttöön hankittiin atk-vaunuja, jotka varustettiin kannettavilla tietokoneilla, joten jokaiselle oppilaalle on nyt opetukseen käytettävissä henkilökohtainen tietokone.

Opettajat saivat henkilökohtaiset kannettavat tietokoneet, jotka sijoitettiin joko opetus- tai hallintoverkkoon.

Tietokoneet on varustettu MSOffice-sovelluksilla ja opetukseen tarvittavilla kieli- ja teknologiaohjelmilla.

Lisäksi hankittiin kiinteästi asennettavia av-välineitä (projektori, dokumenttikamera, kaiuttimet) erillisiin käyttökohteisiin sekä sähköinen infotaulujärjestelmä ( 5 esitystaulua), jolla toteutetaan koulun sisäistä ja ulkoista tiedottamista.

Alaluokkien TT-luokan konekanta uusittiin sitten vuonna 2004 2,8 GHz:n pentium 4–koneilla (10 + 1 kpl). Sinne asennettiin myös kiinteästi dataprojektori, jolla voi lisäksi näyttää niin VHS- kuin DVD-tallenteita kuin suoria kaapeliTV-lähetyksiäkin. Luokassa on myös kuvanlukija ja verkkotulostimena mustavalkolaser.

Aiemmin paikallisverkkopalveluistamme vastasi lukion Novell-palvelin, mutta toisen asteen siirryttyä maakuntahallintokokeilun piiriin on perusopetuksen verkkopalveluista huolehtinut Windows-palvelin. Samalla hyvällä alulla ollut Linux-pohjaisen verkkoympäristön kehittäminen keskeytyi (toistaiseksi!?). Lähiverkon nopeus on 100 Mb/s.

Tulostuksia varten käytössämme on yhteensä seitsemän kiinteässä verkossa olevaa lasertulostinta ja atk-vaunujen mukana  langattomassa verkossa toimivat värilasertulostimet. Lisäksi tulostamista on mahdollista suunnata myös suoraan verkkoon liitetylle värikopiokoneelle.

Kuvamateriaalin tuottamiseen olemme hankkineet yhden digitaalivideokameran ja kolme stillkameraa. Kuvanlukijoita (tasoskannereita) on käytössä yhteensä neljä.

3. Ohjelmistot

4. Opettajien osaaminen

Lähes kaikki opettajat osaavat tyydyttävästi tekstinkäsittelyä sekä hyödyntää internetin sähköposti- ja www-palveluita. Noin puolet käyttää taulukkolaskentaa. Muutamalla opettajalla on www-sivustojen rakentamisessa tarvittavaa osaamista. Osa opettajista on saanut koulutusta verkko-opetuksen käytöstä osallistumalla Povilus-projektin tarjoamaan koulutukseen. Kartoitusten mukaan n. 90 % opettajista voi katsoa olevan osaamisessaan OPE.FI 1 – tasolla (tai ainakin lähellä sitä). Linux-ympäristössä toimimiseen on toistaiseksi perehtynyt vain yksi opettaja ja hänkin vasta alustavasti.

5. Mikrotuki ja koulun www-sivusto

Verkon ja laitteistojen varsinaisesta ylläpidosta ja laitehankinnoista vastaa perusopetuksen atk-tukihenkilö, joka huolehtii myös koulumme lähituesta, hän on myös vastannut www-sivustomme ylläpidosta ja kehittämisestä.

6. Sähköposti

Koulumme kaikilla opettajilla on kunnan hallintoverkossa toimiva sähköpostiosoite. Hallinto lähettää säännöllisesti sähköpostitse tiedotteita henkilökunnalle Oppilaille ei ole enää yhteistä sähköpostipalvelua, vaan kuullakin on mahdollisesti itse hankittu internetposti. Opiskelun välineenä käyttö on vähäistä - lähinnä harjoitteluluontoista. Yksittäisenä tapauksena sähköpostia on käytetty oppilaan väliaikaisen etäopiskelun tehtävien siirtoon.

7. Toteutunut opetuskäyttö

Viime vuosina koulumme valinnaisainetarjonnassa on tietotekniikan osuus jäänyt pakettiin, jossa sitä opetetaan  muiden oppiaineiden yhteydessä.

Tekniikan osalta on tullut uutena mukaan Autodesk -piirto-ohjelma.

Teknologia oli koulumme valinnaisaineena muutaman vuoden ajan, sillä osallistuimme KYTKE-2000 – projektiin, johon myös tietotekniikka kuului oleellisena osana teknologian oppisisältöä.

Viime vuosina on viestintä ollut erillisenä valinnaisaineena 8. ja 9. luokilla keskimäärin kahtena ryhmänä vuosiluokkaa kohden. Koulumme on ollut mukana myös ns. Globe-projektissa.

Opettajille on aikaisempina vuosina järjestetty OpeFi1-tason koulutusta.

B Tavoitteet

- Lisäämme tieto- ja vietintätekniikan käyttöä opetuksessa laitteistojen ja ohjelmistojen uusiuduttua.

- Lisäämme valinnaisainetarjontaan uusia kursseja.

- Pyrimme saamaan käyttöön kaikille yhteisen sähköpostiohjelmiston, jonka hallinnointi on myös omissa käsissämme.

- Kehitämme koulun www-sivustoa niin, että siitä muodostuu mahdollisimman ajantasainen tiedotus- ja viestintäkanava. Sen tulisi toimia myös vuorovaikutteisesti niin koulun sisällä kuin koulun ja sen yhteistyötahojen välillä.
 

1. Tavoitteet oppilaille

Perustavoitteena on, että oppilaat peruskoulun aikana ja erityisesti sen jälkeen kykenevät luontevasti käyttämään tietotekniikkaa omien opintojensa tukena. He harjaantuvat käyttämään paikallisverkon tarjoamia resursseja.

Oppilailla on edellytykset seurata kiinteästi koulun tiedottamiskanavina käytettäviä www-sivustoja ja infotaulua. Heillä on myös mahdollista osallistua  niiden sisältöjen tuottamiseen.

Oppilaita opastetaan ja kannustetaan tietotekniikan monipuoliseen hyödyntämiseen opiskelussaan. Opastusta ja tukea voivat antaa myös edistyneemmät "oppilastutorit".

2. Tavoitteet opettajille

Opettajien koulutusta jatketaan OPE.FI – projektin tavoitteiden mukaisesti. Pyrimme tällöin minimitavoitteet ylittävään lopputulokseen. Näiden tavoitteiden lisäksi on varmasti tarvetta jatkuvaan oppiainekohtaiseen tietotekniseen täydennyskoulutukseen sitä haluaville opettajille.

Tavoitteena on, että lähivuosina kaikilla opettajilla on sellaiset tietotekniset valmiudet, että he voivat omassa työssään tehokkaasti hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa.

Kaikki opettajat käyttävät aktiivisesti sähköpostia ja seuraavat koulun www-sivustoja. Tämän tekee välttämättömäksi se, että osa tiedotustarjonnasta on saatavissa vain näiden kanavien kautta. Opettajat käyttävät näitä viestintämuotoja myös osana opetustaan.

Kaikkien koulun opettajien TVT-taidot ovat OPE.FI I-tasolla, joka toinen on OPE.FI II-tasolla ja muutamilla on OPE.FI III-tasoinen osaaminen. Osa opettajista on mukana verkko-oppimateriaalin kehitystyössä.

3. Tavoitteet muulle henkilökunnalle

Sähköposti ja koulun www-sivusto toimivat koulun tiedotus- ja viestintäkanavana. Siksi myös muulle henkilökunnalle luodaan edellytykset näiden palvelujen esteettömään käyttöön.

4. Kodit

Kodin ja koulun välisessä tiedottamisessa ja muussa yhteydenpidossa koulun www-sivut ja sähköposti muodostavat luontevan ja toimivan kanavan.

5. Koulun www-sivut

Koulun www-sivut ovat keskeinen ja ensisijainen tietokanava. Kaikki eri käyttäjäryhmiä koskeva keskeinen tieto löytyy koulun sivuilta ja manuaalisista ilmoitustauluista pyritään eroon. Sivuja käytetään sekä koulun sisäiseen, että ulkoiseen viestintään.

Koulun www-sivusto on itse ylläpidetty, joten tiedotus sitä käyttäen on nopeaa ja helppoa. Kouluverkon www-palvelin toimii sekä sisäisessä viestinnässä (intranet), että ulkoisessa viestinnässä (internet). Intranetin luottamuksellinen tieto on suojattua. Palvelimen tietorakenne tehdään sellaiseksi, että tiedon julkaiseminen ja ylläpito on helppoa. Sisältö on tärkeää, ei välttämättä graafinen ulkoasu.

Koulun sivut ovat ajan tasalla ja kaikki sidosryhmät seuraavat riittävän tiheästi sivuilla tapahtuvaa tiedottamista.

6. Lähiverkko, työasemat ja ohjelmistot

Tekniikan ja ohjelmistojen osalta tärkein tavoite on pysyä alati uudistuvan kehityksen mukana. Myös koulukohtaisen strategian toteutumisen edellytyksenä on, että tietotekninen valmiustaso (laitteet, ohjelmat ja oppimisympäristöt) säilyvät ajanmukaisella tasolla. Tämä vaatii jatkuvia investointeja sekä laitteisiin että ohjelmistoihin.

Tavoitteena on, että käytettävät laitteistot ja ohjelmat uusiutuisivat riittävän usein. Vain siten taataan, että sen hetkisen yleisen vaatimustason mukaiset ohjelmat ja verkkoyhteydet ovat käytettävissä. Koulun tulee kyetä tarjoamaan opetuksessaan uusimmat laitteistot ja sovellusohjelmat eikä tilanne saa olla kuten nykyisin, että koulun resurssit kulkevat jälkijunassa. Kaikista kriittisimpiä käyttäjiä tässä suhteessa ovat murrosikäiset, joiden kärsivällisyys ja motivaatio evät tahdo kestää tökkivien ja kaatuilevien välineiden käyttöä.

Koulun verkkopalvelut toimivat luotettavasti. Palvelimen mahdollisen vikaantumisen aiheuttama häiriö pyritään minimoimaan. Kaikilta työasemilta on yhteys internetiin. Verkon nopeus pyritään nostamaan tasolle, joka mahdollistaa myös verkon kautta tapahtuvan videoneuvottelun niin, että kuvan ja äänen taso on korkea.

Työasemia on riittävästi ja sijoittelu ja työympäristö vastaavat käyttäjien tarpeita. Työasemien käyttöaste on korkea. Kaikissa koulun työasemissa käytetään yhtenäistä käyttöliittymää ja samoja ohjelmistoja. Joissakin tiloissa on erikoistarkoituksiin varustettuja työasemia ja opetuksen tarpeisiin on runsaasti opetusohjelmia ja digitaalista oppimateriaalia.

7. Tietoturva

Mahdollisissa verkon ja palvelinten häiriötilanteissa tapahtuvat tietohäviöt pyritään minimoimaan varmuuskopioimalla sisältöjä riittävän usein ja huolehtimalla virustorjunnasta sekä suojautumalla muulta verkon kautta tulevalta vahingolliselta toiminnalta.

Verkon hakkerointi tehdään mahdollisimman hankalaksi noudattamalla mm. tiukkaa salasanapolitiikkaa. Tässä korostuu käyttäjien vastuu omasta toiminnastaan.

8. Mikrotuki

Koulussa on riittävä ja asiantunteva mikrotuki, joka ennättää ja osaa neuvoa pulaan joutuneita niin nopeasti, ettei normaalille työskentelylle synny kohtuutonta haittaa. Mikrotuen saatavuus ja jatkuvuus on turvattu kaikissa olosuhteissa. Laitteistojen ylläpidosta vastaa pääasiassa perusopetuksen yhteinen tekninen tuki.

C. Suunnitelma

1. Oppilaat

Oppilaille tarjotaan opetusta, jolla pyritään varmistamaan, että kaikilla on tietotekniikan käytön perusvalmiudet jatko-opintoihin siirtyessään. Tämä voidaan toteuttaa nykyiselläkin valinnaisainetarjonnalla edellyttäen, että kurssin valitsematta jättävät oppilaat ovat jo hankkineet tai hankkivat kyseiset taidot muuta kautta. Toinen vaihtoehto olisi järjestää tarvittava opetus kaikille yhteisenä esimerkiksi 7. luokalla. Oppilaiden erilaiset lähtötasot voisivat aiheuttaa tällöin tosin eriyttämistarpeita.

Laite- ja opettajaresurssien salliessa valinnaisainetarjontaan lisätään erityiskursseja esimerkiksi kuvankäsittelyssä, www-sivujen tekemisessä, multimedian tuottamisessa, ohjelmoinnissa. Kurssit ovat vain lukuvuoden kestäviä tai mahdollisesti jopa lyhyempiäkin, paketteina valittavia.

Oppilaiden käyttöön tarkoitetut laitteistot pyritään mahdollisuuksien mukaan saamaan vapaasti käytettäviksi myös oppituntien ulkopuolisena aikana. Käyttäjillä on vastuu laitteiston asianmukaisesta käytöstä. Koneiden toiminnan varmistamiseksi ne varustetaan riittävillä suojausohjelmilla, jotka estävät pysyvien asetusmuutosten tekemisen.

Koulun työsuunnitelmassa pyritään luomaan edellytykset sille, että koko ikäluokka saa jo alaluokilla, mutta viimeistään 7. luokan aikana opetusta tietotekniikan perustaidoissa. Valinnaisaineinformaatiossa ja opintojen ohjauksessa pyritään rohkaisemaan myös tyttöjä valitsemaan tietotekniikka (tai muu "TVT-aine") valinnaisaineeksi.

2. Opettajat

Opettajien halukkuutta ja mahdollisuuksia käyttää työssään (sekä kotona että työpaikalla) tietotekniikkaa tulee kaikin puolin tukea. Opettajat tarvitsevat sekä laitteiden että opetusohjelmien hallintaan liittyvää koulutusta, joka tulee tarjota työaikana niin, että opettajalle ei aiheudu siitä kustannuksia. Tietotekniikan opettajat tarvitsevat jatkuvaa vuosittaista täydennyskoulutusta alalla tapahtuvan nopean kehityksen vuoksi. Eri oppiaineiden opettajille tulee tarjota laadukasta koulutusta, jota voi soveltaa suoraan omassa työssään.

Tuetaan myös opettajien omaehtoista kouluttautumista. Kannustetaan heitä verkko-opetuksen käyttöön sekä itsekin tuottamaan ja julkaisemaan opetusmateriaalia verkkoon.

Opettajien käyttöön tarkoitetut laite- ja ohjelmistoresurssit pidetään ajan tasalla.

3. Kodit

Varmistetaan, että kaikki kodit saavat tiedon sähköpostin ja koulun www-sivujen käytöstä keskinäisen tiedonvälityksen välineinä ja kannustetaan myös koteja käyttämään mahdollisuuksiensa mukaan yhteydenpidossaan ensisijassa näitä välineitä.

4. Koulun www-sivusto

Koska sivuston merkitys viestintävälineenä koko aja kasvaa, sen kehittämiseen ja ylläpitoon annetaan tarpeeksi resursseja. Tähän tarvitaan toimiva työryhmä, jonka jäsenet valitaan edustamaan mahdollisimman kattavasti koko henkilökuntaa. Jäsenet saavat kukin oman sisältöalueensa, jonka sisällön oikeellisuudesta ja aja tasalla pitämisestä hän vastaa. Muutamat jäsenet huolehtivat sivuston toimivuudesta, ulkoasusta ja julkaisusta.

5. Paikallisverkko, laitteistot, ohjelmistot ja tilat

Tilojen, laitteiden ja ohjelmistojen pysyminen ajanmukaisina on suuri haaste. Laite- ja ohjelmistopäivitykset tulee hankkia riittävän usein. Kunnan tehtävä on luoda edellytykset sille, että tieto- ja viestintätekniset laitteet ja ohjelmistot ovat sen hetkisen kehityksen kärkeä – tai ainakin lähellä sitä. Oppilaat ovat tulevia tieto- ja viestintätekniikan käyttäjiä ja monista heistä voi tulla alan ammattilaisia.

6. Tietoturva

Tiedon säilyvyyden takaamiseksi pyritään koululaitoksessa keskitettyyn verkon levyjen varmuuskopiointiin riittävän tiheästi - paikallisverkon levyt päivittäin ja internet palvelinten levyt viikoittain. Varmuuskopioita säilytetään useita sarjoja ja ne pidetään erillään palvelintiloista paloturvallisessa paikassa.

Verkon hakkerointi pyritään tekemään mahdollisimman hankalaksi erilaisilla toimenpiteillä, joita ei tässä tietoturvasyistä kuvata.

7. Järjestelmän kehittäminen ja ylläpito

Teknisenä tukena koulullamme toimii täysipäiväisesti työskentelevä tekninen atk-tukihenkilö, joka vastaa työasemien, palvelinkoneiden, lisälaitteiden sekä ohjelmistojen toimivuudesta.

Koneiden ja verkkoyhteyksien ollessa kunnossa tarvitaan vielä erillistä pedagogista tukea. Vaikka opettajat hallitsevat tietotekniikan perusteet, tällä ei vielä taata tieto- ja viestintätekniikan avulla annettavan opetuksen riittävää tasoa. Pedagogiseksi katsottavaa tukea ovat antaneet lähinnä koulun tietotekniikkaa opettavat sisäisessä koulutuksessa ja muulloinkin yksittäisissä tarvetilanteissa. Tieto- ja viestintästrategian toteuttamisen kannalta pedagoginen tuki on keskeinen tekijä. Pedagogisen tukihenkilön/tukihenkilöiden tulee olla opettaja, joka tuntee koulun tilat ja tavat. Tälle tukihenkilölle tulee antaa riittävä koulutus tehtäväänsä.
 

8. Arviointi

Toteutumisen arviointi suoritetaan keskitetysti osana koko kunnan koululaitoksen arviointia. Suoritetun arvioinnin pohjalta täsmennetään toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Arvioinnin suorittaa perusopetuksen TVT:stä vastaava henkilöstö. Palautetta arviointia varten voidaan hankkia esim. kyselytutkimuksin, jotka voidaan toteuttaa vaikkapa internetin välityksellä.

Arvioinnissa selvitetään tietojärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen kulunut aika ja sen perusteella päätetään jatkotoimenpiteistä. Selvitetään myös mahdolliseen oppimateriaalituotantoon tarvittu aika (systeemin opiskelu ja varsinaiseen tuottamiseen tarvittu aika) ja päätetään jatkosta. Selvitetään ylläpidon ja oppimateriaalin tuottamiseen käytetyn ajan suhde tekijöiden muuhun työaikaan ja johtopäätösten jälkeen sovitaan jatkosta. Arvioinnin jälkeen tapahtuva sopiminen tarkoittaa mm. työstä maksettavista korvauksista sopimista.

Loppuarvioinnissa selvitetään yksikäsitteisesti asetettujen tavoitteiden toteutuminen tai toteutumatta jääminen. Selvitetään syyt mahdollisiin tavoitteiden toteutumatta jäämisiin. Arvioinnin perusteella päätetään jatkotoimenpiteistä tuolloin vallitsevan teknisen ympäristön puitteissa.

9. Strategian dynamiikka

Strategiaa täsmennetään säännöllisesti teknisen ympäristön ja olemassa olevien resurssien asettamien rajoitusten puitteissa. Tavoitteena on koko ajan maksimoida järjestelmän tarjoama hyöty oppimistapahtumassa.